2. Tiimien johtaminen 30.10.2014

Toisen luennon alussa määrittelimme ryhmän ja tiimin eroja. Molemmille käsitteille yhteistä on, että niissä toimii kaksi tai useampi henkilö kohti yhteistä päämäärää. Ryhmällä ei ole jaettuja vastuita eikä psykologista sopimusta toisin kuin tiimillä. Psykologisen sopimuksen määritelmä jäi luennolla hieman epäselväksi ja tämän selkeämpi käsittely olisi ehkä helpottanut hahmottamaan eron ryhmän ja tiimin välillä. Erottelimme myös erilaisia ryhmien tyyppejä kuten virallinen ryhmä, suljettu ryhmä jne, Sekä ryhmän kehityksen vaiheita Tuckmania mukaillen. Nämä edellä mainitut olivat ryhmämme jäsenille jo ennestään tuttuja pääsykoemateriaaleista mutta kertaus ei mennyt hukkaan.

Tiimirooleja käsitellessämme esille nousi ominaisuuskimppu joka kertoo kunkin ihmisen ominaisesta tavasta toimia ryhmässä. Ominaisuuskimppu pohjautuu persoonallisuuteen ja sen mukaan ihmisellä on 1 hallitseva rooli + yksi tai muutamia tukirooleja. Kävimme tunnilla läpi myös Belbinin tiimiroolit ja katsoimme aiheeseen liittyvän videon joka helpottaa muistamaan nämä roolit, jotka jaotellaan kolmeen pääluokkaan: Thinking-oriented, People-oriented ja Action-oriented.

Tiimityöskentelyn yleisiä ongelmia ovat tiimikonfliktit. Näitä syntyy kun toisten näkökulmat ja kiinnostuksen kohteet eivät vastaa omiamme. Tiimikonfliktit jaetaan kahteen näkökulmaan. Unitaristisesta näkökulmasta katsottuna konflikteja tulee välttää kun taas Pluralistisesta näkökulmasta tarkkailtuna konfliktit ovat välttämättömiä ja vain niiden avulla tiimi voi kehittyä. Tiimikonfliktin johtamisessa ja konfliktien ratkaisemisessa on kyse erilaisuuden ymmärtämisestä. Ihmisillä on erilaisia näkökulmia joita kannattaa hyödyntää ja soveltaa käytäntöön, näin myös tiimi voi kehittyä.

Tunnin lopuksi käsittelimme vielä esimiestyötä, valmennusta sekä motivointia. Näitä käsittelimme ihmisten johtamisen (Leadeship) näkökulmasta jossa henkilöstöä ohjataan ja motivoidaan kohti päämäärää. Johtamiseen liittyen esille nousi piirreteoriat, käyttäytymisteoriat, sekä tilanne ja kontingenssilähestymistavat. Käyttäytymisteorioista käsittelimme Blake&Mouton (1985) The managerial grid -teoriaa jossa oli erilaisia yhdistelmiä joukkueita ja parhaaksi muodostui joukkue 9/9. Olisimme kaivanneet jokaisesta joukkueesta enemmän selkeyttäviä esimerkkejä joiden avulla olisi helpompi muistaa mistä mikäkin koostuu. Tilanne ja kontingenssiteorioiden mukaan ei ole olemassa yhtä parasta johtamistyyliä vaan kaikki on tilannesidonnaista ja eri tilanteissa johtajalta vaaditaan erilaisia taitoja.