Viestintää tapahtuu yrityksessä jokapäiväisesti ja
jokaisella tasolla. Se yhdistää kaikki organisatoriset toiminnat yhteen.
Arkikielessä viestintä ymmärretään monesti suppeasti pelkästään verbaaliseksi
viestinnäksi, siis puheeksi. Määritelmän mukaan viestintä on kuitenkin
ideoiden, tunteiden, viestien, tarinoiden ja informaation vaihtamista
erilaisten keinojen avulla. Tällaiset keinot voivat täten olla myös
non-verbaalisia, esimerkkeinä kehonkieli tai yrityksen markkinointiviestintä.
Myös se, keiden välillä viestintä tapahtuu, vaihtelee.
Viestintä voi olla kahdenvälistä, pienryhmissä tapahtuvaa, yhteisöviestintää
tai joukkoviestintää. Viestijöinä toiset henkilöt ovat kuitenkin enemmän esillä
kuin toiset. Esimerkiksi johtajien viestinnällä on suuri vaikutus yritykseen
itseensä sekä sen sidosryhmiin. Johtajuuteen ja viestintään liittyvät arvot, tunnejohtajuus
ja tunneäly. Luentodioissa mainittiin, että käyttämällä erilaisia sanoja
johtaja luo erilaisia todellisuuksia, mihin ryhmämme yhtyi. Tilanteessa, jossa
sanat tulevat auktoriteetin omaavalta henkilöltä, tämä ainoastaan korostuu
lisää. Mieleemme nousi myös negatiivisia näkökulmia: joissain tilanteissa
johtajaan uskotaan sokeasti eikä mitään mitä tämä sanoo, kyseenalaisteta.
Maailmanhistoriasta voimme löytää muutaman surullisen kuuluisan esimerkin
tällaisista tilanteista.
Se, keneen tai keihin viestintä kohdistuu, voidaan jakaa
yrityksen sisäiseen, yrityksen ulkoiseen ja osakasviestintään. Markkinointi, PR
ja mainostaminen ovat yrityksen ulkoista viestintää, joskin niitä on hankala
erottaa selkeästi toisistaan. Brändäämällä yritys luo itsestään kuvan, joka
taasen on osa kuluttajan identiteetin rakentamista. Kolme tunnetuinta brändiä
maailmalla tänä vuonna ovat Apple, Google ja Coca-Cola. Näiden kolmen brändin menestys sai ryhmämme
pohtimaan kuinka merkittävä kilpailuetu vahva brändi voi yritykselle ollakaan.
Onnistuneen brändäyksen seurauksena yritys tai tuotemerkki voi nousta jopa
ikonimaiseen asemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti