9. Johtamisajattelun kehityskaari ja teoriat 14.11.2014

Yhdeksäs luentomme käsitteli johtamisajattelun kehityskaarta ja siitä johdettujen teorioiden kehittymistä. Tästä meille oli luennoimassa Anu Puusa. Luennoitsija on ollut osallisena johtamista ja markkinointia käsittelevässä kirjassa ”Akatemiasta markkinapaikalle – Johtaminen ja markkinointi aikansa kuvina”, jonka kautta hänellä oli vahva tietämys liittyen luentomme sisältöön.

Luento aloitettiin pohtimalla termejä johtaja, johtaminen sekä johtajuus. Luennon pääasiallisena tarkoituksena oli varhaisista johtamistyyleistä keskusteleminen. Johtamistyylit olivat edelleen ryhmämme jäsenillä hyvin muistissa, sillä olimme kaikki valmistautuneet pääsykokeisiin viime keväänä lukemalla kyseisiä asioita. Johtamistyyleistä ensimmäisenä tuli Frederick Taylorin Tieteellinen liikkeenjohto. Tälle oli keskeisenä neljä periaatetta: suoritusstandardit työlle, työntekijöiden tieteellinen valinta ja kouluttaminen, standardisoinnin ja valinnan yhdistäminen sekä johdon ja työntekijöiden erillisyys ja yhteistyö. Uutena tietona meille tuli se, että tieteellinen liikkeenjohto rantautui Suomeen paljon muita teollistuneita valtioita myöhemmin. Tieteellisen liikkeenjohdon jäänteitä voidaan yhä nähdä organisaatioissa, kuten sairaala, armeija ja tehtaat. Antonilla oli omakohtaisia kokemuksia armeijasta ja hän oli yhtä mieltä siitä, että tieteellisen liikkeenjohdon periaatteet olivat edelleen siellä läsnä.

Seuraavana vuorossa oli Henry Fayolin hallinnollinen koulukunta. Fayol oli itse yritysjohtaja, mikä näkyi myös hänen johtamisajattelussaan, jossa johtajan rooli oli yliarvostetun suurta alaisiin nähden. Yrityksen menestyksen nähtiin johtuvan yksinomaan johtajan suorituksista. Hänen mielestään tärkeää oli kuri ja auktoriteetti. Luennolla käytiin läpi esimerkkiorganisaatioita, joissa hallinnollisen koulukunnan käytänteitä voidaan yhä nähdä. Näitä olivat armeijat, sekä pitkälle viedyn työnjaon omaavat tehtaat.

Ihmissuhdekunta tuli täydentämään aikaisempia johtamisteorioita. Siinä työntekijöitä ei enää nähty työvoimaa tarjoavina kasvottomina olentoina. Ihmissuhdekoulukunnan avulla saatiin parannettua ihmisten työoloja sekä psyykkistä työhyvinvointia. Aikaisemmilla luennoilla, kuten henkilöstöresurssien johtamista käsittelevällä luennolla, oli ollut jo aikaisemmin puhetta liittyen tähän inhimillistyneeseen johtamiskäsitykseen, jossa nykyaikana esimies-alaissuhde nähdään organisaatioissa hyvin erilaisena kuin varhaisissa koulukunnissa nähtiin.

Uutena terminä meille kaikille tuli ”McDonaldisoituminen”. Se kuvastaa oman aikamme negatiivista elämäntyyliä, jossa suorittaminen esittää ainakin omasta mielestämme liian suurta osaa. Ryhmässämme olimme samaa mieltä siitä, että tämä näkyy harmillisen usein ihmisten elämässä ja sen voidaan olettaa olevan isossa roolissa miettien nykyihmisten psyykkistä pahoinvointia. McDonaldisoitumisen neljä periaatetta olivat tehokkuus, laskettavuus, ennustettavuus ja kontrolli.