7. Tietämyksen ja osaamisen johtaminen 10.11.2014

Aluksi muutama käsite: Organisaation oppiminen tarkoittaa, että organisaation jäsenten tietämys tiedetään selkeästi ja koonnetaan organisaatiossa. Tietämyksen ja osaamisen johtaminen taasen on prosessi, jossa johdetaan tietoa nykyisiä ja tulevaisuuden tarpeita varten.

Tietämyksen ja osaamisen johtaminen asettaa monien muidenkin aineettomien ominaisuuksien tavoin haasteita johtamiselle. Mielestämme mielenkiintoiseksi aiheeksi nousi erityisesti hiljaisen ja eksplisiittisen tiedon välinen suhde. Näistä ensimmäinen tarkoittaa tietoa, jota et osaa pukea sanoiksi. Kuitenkin käytät sitä esimerkiksi autoa tai pyörää ajaessasi. Mieleemme nousi myös esimerkki kotitöiden tekemisestä, joista jokainen on tekemällä itse oppinut käytännön taitoja, jotka eivät ole olleet tarkasti määritellyssä kirjoitetussa muodossa. Eksplisiittinen tieto on määritelmän mukaan sitä vastoin tarkkaa ja tallennettu muotoon, josta kaikki voivat oppia sen helposti. Tästä tiedosta henkilö pystyy koko ajan puhumaan ja reflektoimaan. Tällaista tietoa on esimerkiksi erilaisten oppikirjojen ja oppaiden sisältämä tieto.

Keskustelimme kuinka organisaatio saa tämän hiljaisen tiedon muutettua eksplisiittisen muotoon, jolloin se olisi osa organisaation aineetonta pääomaa ja kaikkien käytettävissä. Dioissa mainitaan sosiaalisen oppimisen prosessi, jossa henkilöt tekevät yhteistyötä jakaakseen ideoita ja löytääkseen ratkaisun. Tämä on mielestämme erinomainen keino hiljaisen tiedon ”levittämiseen”.  Sama idea toteutuu kun vanhempi työntekijä ennen virasta poistumistaan perehdyttää uuden työntekijän virkaan. Muutoin uusi työntekijä olisi vain eksplisiittisen tiedon varassa, ja edellisen työntekijän tiedot ikään kuin valuisivat hukkaan. Organisaation kannalta olisi siis epäilemättä tällaisessa tilanteessa ensiarvoisen tärkeää saada poistuvan työntekijät tiedot mahdollisimman kokonaisvaltaisesti siirrettyä organisaation käyttöön.

Luennolla puhuttiin myös Sengen oppivasta organisaatiosta. Määritelmän mukaan se on perusmerkitykseltään organisaatio, joka jatkuvasti etsii kykyä uudistua ja luoda oma tulevaisuutensa. Oppivassa organisaatiossa oppiminen tarkoittaa generatiivinen oppimista, eli kykyä luoda uutta. Tänä päivänä useimpien yritysten toimintaympäristö on dynaaminen, ja näin ollen muuttuu nopeasti, joten kyky uudistua on yrityksille lähes välttämätöntä ja keino pärjätä kovenevassa kilpailussa.

Lopuksi keskustelimme siitä, voiko tietämys toimia esteenä oppimiselle. Näin voi olla jos kyseessä on esimerkiksi työntekijä, joka on vuosikausia tehnyt työnsä tietyllä tavalla. Vanhat tiedot ja käytänteet voivat olla hankalia unohtaa, ja uuden oppimisen prosessi voi olla hankala käynnistää uudelleen. Haasteeksi voi myös muodostua se, kuinka vakuutta tämä henkilö uuden tiedon ja sitä kautta muutoksen tarpeesta.