6. Innovaatioiden ja muutoksen johtaminen, liiketoimintaetiikka 6.11.2014

Innovaatio tarkoittaa sellaisen tuotteen/palvelun luomista, jolla on vaikutusta organisaation toimintatapaan. Innovaatioita tulee ajatella sosiaalisena prosessina ja tärkeänä kilpailukyvyn lähteenä. Innovaatiojohtaminen on ihmisten, resurssien, rahoituksen ja verkoston johtamista. Johtaminen ja ilmapiiri voivat joko rajoittaa tai edistää visiointia, oppimista ja innovointia, joten organisaatiokulttuuriin tulee kiinnittää huomiota: sallitaanko yrittäminen ja myös virheiden tekeminen?

Pascale on esittänyt 4 innovaation periaatetta (kompleksisuusteoria):

1.       Tasapaino= kuolema; uuden luomiseen vaaditaan ”kaaosta” ja konflikteja

2.       Itseorganisoinnin tärkeys

3.       Monimutkaisia tehtäviä varten on oltava myös monimutkaisia ongelmanratkaisuprosesseja

4.       On hyväksyttävä, että monimutkaisia organisaatioita voi vain häiritä, ei ohjata.

Kotterin mukaan uudistushankkeiden epäonnistuminen johtuu esimerkiksi kiireellisyyden/välttämättömyyden tunteen, vahvan ohjaavan yhtenäisyyden, vision, toimivan viestinnän tai nopeiden näyttöjen puuttumisesta, ennenaikaisesta ”voitonjulistamisesta” tai muutosten puutteellisesta ankkuroinnista organisaatiokulttuuriin.

Muutosjohtamiseen kuuluu merkityksen luominen, innostaminen, sitoutus, arvojen, pelisääntöjen ja motivaattorien luominen sekä hyvinvoinnista huolehtiminen. Muutoksen onnistumiseksi kehittämisprojektien on oltava selkeitä ja uskottavia ja niiden merkitys päivittäiseen työhön on ennakoitava ja esitettävä organisaatiolle. Muutoksia tulee rakentaa pienin askelin.

Yrityksen yhteiskuntavastuu (CSR) tarkoittaa sitä, että yritykset omaehtoisesti ottavat liiketoiminnassaan huomioon yhteiskunnallisia näkökulmia, eivätkä toiminnan ainoat perusteet ole taloudellisia. Liiketoiminnassa etiikkaa ja bisnesmoraalia tarvitaan yhteiskunnan pyörimiseksi, yleisen hyvinvoinnin ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi ja esimerkiksi ympäristön suojelemiseksi. Siihen kuuluu mm. lupausten pitäminen kaupankäynnissä. Laki tukee etiikkaa, muttei korvaa sitä. Yrityksen vihertymisellä viitataan prosessiin, jossa yritys yrittää omaksua vihreitä periaatteita mahdollisimman monista liiketoiminnan näkökulmista. Pohdimme, että Suomessa ja ylipäätään Pohjoismaissa yritykset panostavat ”eettiseen maineeseensa” melko paljon, sillä vauraat kuluttajat ovat hyvin ympäristötietoisia ja esimerkiksi mediassa nostetaan usein esiin yleisiä eettisiä normeja rikkovia yrityksiä (esim. lapsityövoiman käyttö). Toisaalta juuri siitä syystä bisnesetiikkaa käytetään nykyään hyväksi myös brändin luomisessa.

Eettisellä johtajuudella pyritään asenteiden, arvojen ja osaamisen johtamiseen sekä etiikan sisällyttämiseen organisaation strategiaan ja prosesseihin. Eettisessä johtajuudessa kiinnitetään huomiota avoimuuteen, tasapuolisuuteen, välittämiseen ja suojeluun.

Luennolla etiikka-osiota käsiteltiin tavalliseen luento-opetukseen verrattuna melko erilaisella tyylillä. On mukavaa, että luennoitsija yrittää ottaa huomioon erilaiset opetustyylit mutta pitkän päivän päätteeksi olisi ennemmin toivonut, että asia käytäisiin läpi ripeästi eikä enää oikein jaksanut innostua. Kun ihmisiä on näin paljon ja paikkana luentosali, eivät oikein tuollaiset jutut onnistu toivotulla tavalla.