12. Organisaatiomallin ja globalisaation johtaminen 21.11.2014

Viimeisen luentomme aiheena oli organisaatiomallin ja globalisaation johtaminen. Luennolla virittäydyttiin päivän aiheeseen tuttuun tapaan pohdintakysymyksillä. Nämä kysymykset olivat “mikä on instituutio?” ja “miksi organisaatiot ovat samankaltaisia?”. Instituutio on sanana varmasti kaikille tuttu, mutta sen avaaminen osoittautui yllättävän hankalaksi. Organisaation samankaltaisuudesta puhuttiin isomorfioiden kautta. Näitä olivat normatiivinen, pakottava sekä matkiva isomorfia. Matkivasta isomorfiasta luennoitsija antoi hyvän esimerkin liittyen Korealaisen kulutuselektroniikkaa tuottavan yrityksen Samsungin toimintaan. Samsungin toimintaperiaate perustuu siihen, että tuotteisiin valitaan kilpailevien yritysten toimivat ominaisuudet, minkä jälkeen niihin tuodaan omia parannuksia - eli tehdään ominaisuuksista parempia kuin alkuperäisellä kehittäjällä.

Kontingenssiteoria ei tullut ryhmäläisillemme uutena asiana, sillä olimme kaikki lukeneet siitä jo kauppakorkeakouluun pyrkiessämme ja muistimme, että kontingenssi tarkoittaa “ehdolla että”. Rakenteellinen koulukunta ja Aston-koulukunnan tutkimukset, joissa oltiin määritelty 5 organisatorista muuttujaa (erikoistuminen, standardisoituminen, virallistaminen, keskittäminen, kokoonpaneminen), tulivat kuitenkin ryhmäläisillemme uusina asioina.

Luennolla edettiin teknologia sanan määrittelemiseen. Woodward ja Aldrich olivat antaneet omat määritelmänsä ja näistä Woodwardin määritelmä oli mielestämme parempi kuvaamaan sitä, mitä teknologia tarkoittaa tarkasteltaessa sitä yrityskentässä. Luentokalvolla näytettiin lista viime vuosikymmenien aikana syntyneistä organisaatiomuodoista. Näitä käytiin luennolla yhdessä läpi ja pohdittiin esimerkkitapauksia nykyisistä yrityksistä.

Luennolla käsittelimme myös globalisaatiota. Kysyttäessä miksi yritykset globalisoituvat, mielestämme dioissa esitetystä listasta puuttui yksi tärkeä tekijä, joka on riskin hajauttaminen. Kun yritys laajentaa toimintaansa ulkomaille, ei se ole pelkästään kotimarkkinoiden tuonnin ja viennin armoilla. Näin ollen myöskään kurssiheilahtelut eivät vaikuta yrityksen tulokseen yhtä radikaalisti. Yrityksillä on useita tapoja globalisoitua ja globalisaation myötä syntyy sekä voittajia, että häviäjiä. Globalisaatiosta voidaan nähdä olevan hyötyä niin yritykselle itselleen, että ulkopuolisille tahoille. Ulkopuolisina hyötyinä voidaan nähdä tietotaidon leviäminen, sekä kehittyvien maiden parantuneen tuotantotason. Toisaalta kehittyvät valtiot kokevat myös useasti riistoa ja hyväksikäyttöä suuryritysten toiminnan johdosta.

Kurssimme päättyi luentojen osalta tähän kertaan ja siitä jäi kokonaisuutena hyvä kuva. Kertaavaa materiaalia pääsykoekirjoista oli paljon, mutta se tuli varmasti useimmille tarpeellisena. Uutta “lihaa luiden ympärille” tuovaa tietoakin oli riittävästi. Tuttuihin asioihin tuotiin lisää tietoa ja uusia näkökulmia ja luentojen aikana tuli muutamia täysin uusiakin asiakokonaisuuksia.