3. Henkilöstöresurssien johtaminen 31.10.2014

Kurssimme kolmas luento käsitteli henkilöstöresurssien johtamista. Luennolla pohdittiin miten motivaatiot vaikuttavat käyttäytymiseemme ja tekoihimme niin alaisten kuin esimiesten näkökulmasta. Motivaatiotekijöitä voi olla sisäisiä (työn itsensä miellyttäväksi kokeminen, työssä kehittyminen ja omien taitojen kartuttaminen, onnistuminen työelämässä sekä oman arvon kohottaminen työssä tehtyjen saavutusten kautta), ja ulkoisia (työstä saatava palkka, joka mahdollistaa työelämän ulkopuolella itsensä toteuttamisen, taloudellinen turva palkan avulla (Maslowin tarvehierarkia) sekä korkean aseman tuoma kunnioitus).

Henkilöstöjohtamisen kehitystä seurattaessa on rinnastettava se ympäröivään maailmaan.

Luennolla käsittelimme kehitystä viljely-yhteiskunnasta teollisuusyhteiskuntaan ja tietointensiiviseen yhteiskuntaan, jonka mahdollisti tietokoneiden kehitys. Uutena ilmiönä omalle ajallemme on syntynyt johtamistyyli, jossa alaisia kohdellaan ihmisinä ja yksilöinä, ei pelkkänä ihmismassana. Tässä johtamistyylissä tuodaan alaisen ja esimiehen suhteeseen mukaan inhimillinen näkökulma ja otetaan huomioon alaisten tunteet sekä hyvinvointi. Ryhmämme oli samaa mieltä tästä inhimillisestä näkökulmasta ja meillä kaikilla oli omakohtaisia kokemuksia siitä, miten työnantajamme kesätöissä ovat kannustaneet ja motivoineet meitä (kesä)töissämme ja olleet aidosti kiinnostuneita työhyvinvoinnistamme sekä siitä, että varmasti pärjäämme työelämässä. Tämä heijastuu täysin yhteiskuntaan, jossa elämme ja jossa kaikista pidetään huolta tukien ja yhteisten palveluiden avulla (koskee hyvinvointivaltioita kuten Suomi).

Yllätyimme siitä, miten suuri rooli nykyisissä organisaatiossa on työrekrytoinnilla. Suuret organisaatiot ovat jopa luoneet omat henkilöstöresurssien osastot, jotka valikoivat tarkasti yrityksen sisälle otettavan henkilöstön. Tämä toisaalta mielestämme on täysin järkeenkäypää nykyisessä työmaailmassa, jossa vaaditaan useissa työtehtävissä korkean tason asiantuntijuutta. Toisin oli teollisen vallankumouksen alkuaikoina, jolloin työtehtävät olivat yksinkertaisia ja kenen tahansa hallittavissa.

Uusina termeinä kaikille ryhmämme jäsenille tulivat kova ja pehmeä henkilöstöresurssi. Kovaa ja pehmeää HR:ää voidaan pitää kahtena ääripäänä. Dioissa termit olivat suppeasti selitettyjä mutta luennoitsija avasi nämä luennolla mielestämme hyvin. Kovassa HR:ssä työntekijät nähtiin laiskoina ja haluttomina tekemään työtään. Heitä oli valvottava ja käskettävä, jotta heidät saatiin suorittamaan heiltä odotetut tehtävät. Pehmeässä HR:ssä työntekijät nähtiin muunakin kuin työtään haluttomasti tekevinä, palkkaa tavoittelevina henkilöinä. Tässä otettiin tarkasteluun työntekijöiden omat, sisäiset motivaatiot ja tavoitteet ja heidät nähtiin työhönsä motivoituneina ja siihen sitoutuneina henkilöinä, jotka etsivät työstään merkitystä ja tyydytystä. Johtajan 7 kuolettavaa IN:siä käytiin mielestämme erittäin nopeasti läpi ja luennon jälkeen oppimispäiväkirjaa pohtiessamme olisimme toivoneet, että näistä olisi löytynyt suomennokset englannin kielisten termien lisäksi, mikä helpottaisi lukuprosessia.

Luennon aihe siirtyi työntekijöiden valinnasta näiden irtisanomiseen sekä yrityksen sisäisen muutoksen prosessiin ja sen tärkeyteen. Keskustellessamme aiheesta keskeisinä asioina tulivat esiin esimerkiksi alati muuttuva kilpailuympäristö sekä nykymaailman erittäin nopea muuttuminen, joka vaatii yrityksiltä taukoamatonta valppautta ja ympäristön tulkintaa. Nykymaailmassa ei mielestämme ole enää mahdollista menestyä kilpailussa, jos yritys ei ole valmis, tai sillä ei ole resursseja vastata ympäristön muutoksiin. Yritysten on oltava valmiita luopumaan tehottomista tavoistaan, sekä resursseistaan. Tästä aiheesta oli tehty hyvä vertaus, joka helpottaa asian hahmottamista ja muistamista. Tässä verrattiin johtajaa ruusunkasvattajaan ja ruusu symboloi yritystä.

Globalisoitumisen ja ihmisten johtamisen tunnekeskeisyyden tultua keskeiseksi osaksi johtamista, on johtamiseen syntynyt ulottuvuuksia, kuten tasa-arvoisuus, monimuotoisuus ja myönteinen toiminta. Tunnilla listattiin eri aikakausilla syntyneiden väestöjen nimityksiä. Osa näistä oli meille kaikille tuttuja jo lukion kursseilta.